perjantai, 2. tammikuu 2009

Joulun taikaa ja syksyn havaintoja

Johan on ollut kiire syksy vaikko sitten vain laiskuus iskenyt. Eipä ole tullut tarinoita kirjoiteltua hetkeen.

Matkailuvinkkinä kaikille maitoallergikoille voisisuositella kaakkois-Aasiaa. Pyörähdimme syksyllä pienellä kaakkois-Aasian kierroksella ja tuli maisteltua monen moista herkkua. Aasian suunnalla käytetään vähän maitotuotteita ruuanvalmistuksessa, joten ravintolan menusta voi valita lähes mitä vaan mitä uskaltaa kokeilla. Edelleenkin ehdoton suosikkini on thaimaalainen vihreä curry. Polttavan hyvää.

Ruokaylläreitäkin syksyllä on tullut vastaan. Jälleen kerran mielenkiintoisia havaintoja siitä mihin kaikkialle maitoproteiinia voidaan lisätä. Kuulin työkaverilta hyvän vinkin pakasteateriasta. Sushi himoissani löysinkin Pirkan pakaste Sushi aterian ja nappasin sen mukaani. vasta kotona aloin lukemaan raaka-aine listaa ja niinhän siellä oli mausteseoksessa mokomaa maitoproteiinia. Aina niin turvallinen sushi oli menty pilaamaan!

Kokeilut maustamattomalla soijajugurtilla ovat myös jatkuneet. Syksyn sadon hyödyntämiseksi testasin perinteistä omenapiirakkareseptiä. Kermaviili-muna seoksen sijaan tein piirakkaan seoksen maustamattomasta soijajugurtista ja kananmunasta. Toimii kuten perinteinenkin versio. Tuosta innostuneena kokeilin sitä myös suolaisen piirakan tekoon erittäin onnistuneesti. Savukalapiirakasta tuli makoisa ja täyttävä. Näistä rohkaistuneena testasin vielä vanhaa sitruunakalareseptiä. Reseptissä on ranskankermaa, joka maustetaan sitruunalla, sinapilla ja sitruunapippurilla. Seos kaadetaan lohifileenpäälle uuni vuokaan ja paistetaan. Kokeilun hurmassa päätin yhdistää sitruunakala reseptin ja purjo-kalareseptin. Sekoitin soijajugurttiin sitruunamehua, sokeria, suolaa ja sitruunapippuria (sinappi unohtui). Kalan päälle valutin ensin oliiviöljyä, sitten ripottelin päälle suikaloidun purjon ja hieman valkoviiniä. Lopuksi päälle vielä soijajugurttiseos ja uuniin. Kalasta tuli sitruunainen, joten se sinappi olisi tasoittanut hieman makua, mutta muuten oikein onnistunut kokeilu. Soijajugurtilla voi siis korvata rahkan, kermaviilin ja ranskankerman ruuanlaitossa.

Mutta tarkoituksena oli siis kirjoittaa joulusta ja jouluruuasta. Koska olen ollut maitoallergikko vasta muutaman vuoden niin kaikki jouluherkut eivät vielä ole hioutuneet huippuunsa, mutta vähitellen. Aiempina vuosina olen käyttänyt kauramaitojuomaa joululaatikoiden valmistamiseen. Tai siis imelletyn perunalaatikon ja porkkanalaatikon valmistamiseen, lanttulaatikko ei kuulu suosikkeihini ja maksalaatikon saakin kaupan hyllyltä oivasti maidottomana. No kuitenkin, tuo imellettyperunalaatikkohan on haasteellinen. Se ei ole imeltynyt aiemmin mielusaksi mutta nyt muutin tapojani ja hankin riisimaitojuomaa ja johan alkoi perunalaatikko onnistumaan. Tai ainakin lasken tuon nyt maitojuoman vaihdon piikkiin, koska muuta en valmistuksessa muuttanut. Porkkanalaatikosta tuli jälleen kerran samettisen pehmeää ja mehukasta, nam. Kuriositeettina mainittakoon riisipuuro, jonka tein myös riisimaitojuomaan. Puurosta tuli enemminkin velli. Ensimmäisen erän riisipuuroa keitin jo ennen joulua ja havaitsin, että velliksi jäi. Seuraavalla kerralla lisäsin riisin määrää ja lopputulos oli hieman tukevampi joten kolmannella kerralla vähensin vielä maitojuoman määrää ja puuro oli onnistunut. Jostain syystä tuo riisimaitojuoma ei imeydy riisiin kuten maito.

Seuraavaksi taidan kokeilla pistaasipähkinä jäähdykettä...

tiistai, 13. toukokuu 2008

Täytekakku vai pannukakku?

Äitien päivä oli ja meni. Lounas onnistui hyvin. Ruoka oli maidotonta ja gluteenitonta. Sää aurinkonen ja vieraat tyytyväisiä.

Kukkakakku sen sijaan läsähti. Oli sitten ensimmäinen kerta kun täytekakkupohja läsähti uunissa. Eikä se johdu siitä, että olisin ollut leipomassa ensimmäistä kertaa. Voisihan sitä syyttää vaikka uutta kakkuvuokaa, jonka hankin äitienpäiväksi, mutta ehkä syynä oli mantelijauhe. Kakkupohjaan tuli siis mantelijauhetta ja perunajauhoja. Hyvä ja kuohkea se taikina oli vielä uuniin menessä, mutta sitten se läsähti. Eipä auttanut muu kuin tehdä paikkausmateriaaliksi kääretorttupohja perunajauhoista. Niin siis kaupat oli jo kiinni, joten mantelijauhetta ei enää saanut lisää. Eipä niitä paikkauksia täytekakussa huomaa. Täytteen vanilijavanukkaan korvasin soijavanukkaalla. Huomasin myös, että osassa marsipaania on gluteenia ja osassa taas ei. Kaiken kaikkiaan kakusta tuli kakku ja hyvän makuinen oli. Vaivannäkö kannatti.

Eikä siinä vielä kaikki viikonlopun kömmähdykset. Lauantaina käytiin maalla ja tarjolla oli pullapitkoa, nam. Emäntä ylpeänä ilmoitti, että pitko on veteen leivottu ja minä hanakkana pullan kimppuun. Puolessa välin pullan palaa kahvikeskustelu oli edennyt siihen, että epäiltiin pullan maidottomuutta. Emäntä siitä tarkistamaan pullapussia ja niinhän siellä oli maitoproteiinia. Siihen jäi pullapala puoliväliin. Miksi ihmeessä pullapitko tehdään veteen ja sitten lisätään maitoproteiinia? Onhan se hienoa, että pulla on laktoositon mutta kun niin pienellä se olisi myös maidoton. Varmasti moni lapsi perhekin olisi mielissään kun valmistuotteista löytyisi kotoisa pullapitko maitoallergisille. Pullamössölapset rules! ;)

Kesävinkki: grillivartaat on helppo räätälöidä eri ruoka-allergioiden mukaan sopiviksi. Hyvää marinoimatonta lihaa ja tuoreita vihanneksia. Marinadi maun mukaan ja allergiat huomioiden. Jokainen voi sitten kasailla mieleisensä vartaan maun ja rajoitusten mukaan. Sopii myös kun vieraiden joukossa on vegaaneja.

P.s. Willhelmin perusgrillimakkara on maidoton ja gluteeniton. :)


perjantai, 9. toukokuu 2008

Maidotonta ja gluteenitonta?

Haasteita, haasteita. Päädyttiin kutsumaan äidit kylään äitienpäivänä. Haasteena on nyt tehdä kakku, joka on maidoton ja gluteeniton. Yllättävän hyvin löytyy ohjeita netistäkin. Taisin löytääkin yhden hyvän. Sellainen kukka kakku, jossa on marsipaanikuorrutus. Taidan testata sitä. Ensin mietin hyytelökakkua, mutta koska viikonloppuna olisi kiva tehdä muutakin kuin seisoa keittiössä niin taidan tyytyä tuohon kukkakakkuun.
Resepti löytyy sivulta: http://www.maku.fi/reseptit/resepti/Kukkakakku/514.html.


keskiviikko, 7. toukokuu 2008

Aloitustarina

Huuh, tästä se alkaa. En ole koskaa ollut päiväkirjojen tai muiden tarinoiden kirjoittaja, mutta nyt sain riittävän painavan syyn kirjoittaa. Katsotaan miten pitkään jaksaa ja lukeeko tätä sitten kukaan. Kirjoitusvirheitä blogissa varmasti on. Suomenkielen kielioppi ei koskaan ole sopinut päähäni kokonaisuudessaan.

Innoitus blogiin lähti siis maitoallergiasta ja suomalaisesta maitoa palvovasta ruokakulttuurista. Jotta tästä olisi hyötyä kanssa kärsijöille niin lyhyt speksi omasta allergiastani. Maitoallergiani ilmeni tässä vasta pari vuotta sitten. Aikuisiällä puhkeava maitoallergia on kyllä varsin kiusallista, koska on ehtinyt jo vuosi herkuttelemaan kaikilla ihanilla maitotuotteilla ja sitten niistä pitää luopua kokonaan. Epäilijöitäkin löytyy, että eihän maitoallergia aikuiselle niin vaan tule. No kyllä se nyt vaan tuli. Ensin laktoosi-intoleranssi paheni täysin laktoosittomaksi ja sitten ei enää kestänytkään maitoa. Kolmisen kuukautta ihmettelin, että mistä kaikki oireet johtuvat. Lääkäreillekin väitin, että ei se maitoallergiaa ole. Lopulta oli pakko kokeilla maidon eliminointia ruokavaliosta ja niinhän se sitten selvisi. Itse en siedä maitoa yhtään. Ei voita, ei juustoa jopa tuotteista jotka saattavat sisältää maidon jäämiä tulee oireita. Onneksi oireet ovat tähän saakka olleet vain kivuliaita ja tuskallisia, mutta henki vielä kulkee.

Lopullinen sysäys tähän blogiin oli evääksi ostamani valmisruoka. Tapani mukaan tavasin kaupassa raaka-aine listan, että eihän tässä vain maitoa ole. Paketissa kyllä luki vähälaktoosinen, mutta todella harvassa tuotteessa lukee maidoton. Sillä jos paketissa lukee maidoton niin laktoosi-intolerantikot eivät ymmärrä, että tuote sopii heillekin. Tai ainakin siltä vaikuttaa, kun pakkauksia katselee ja niissä lukee laktoositon vaikka niissä ei ole maidon hiventäkään. Kuitenkin, epähuomiossa jäi tuo vähälaktoosisuus huomioimatta kunnes töissä aloin uudelleen lukemaan pakettia. Kyllä, tarkistan sisällöt yleensä moneen kertaan. Eihän sitä tiedä, jos vaikka matkalla kotiin sinne yhtäkkiä ilmestyy maitoa. Joka tapauksessa töissä huomasin, että ravintosisällön mukaan tuotteessa on laktoosia 0,02g. Kuitenkaan raaka-aineissa ei ollut muuta maitoon viittaavaa kuin kookosmaitojauhe. Siitäpä sitten aloin soittelemaan asiakaspalveluun että mistä kummasta tuo laktoosi ruokaan tulee ja voiko sitä nyt maitoallerginen syödä. Selvittely on vielä hieman kesken kun tätä kirjoitan. Netistä kuitenkin löysin maininnan, että kookosmaitojauhe sisältää aina maidon valkuaista.  Mistäpä tuotakaan  taas olisi tiennyt!  Varokaa siis kookosmaitojauhetta. Enpä tiedä onko nyt korrektia mainostaa/varoittaa tuotteista tuotemerkein mutta teen sen nyt ja jatkossa kunnes minut lynkataan. ;) Ostamani eines oli siis HK:n Via-tuoteryhmästä Thai-Kanacurry. Miksi ihmeessä ruoka on pitänyt pilata kookosmaitojauheella, kun kookosmaidosta valmistamalla se olisi täysin maidoton? Sitä en vielä tiedä mistä se laktoosi tuohon tulee ruokaan tulee.

No niin nyt on päässyt vuodattamaan tarpeeksi.

Jotain positiivista lopuksi. Jos te maitoallergikot matkailette Kreetalla, niin vaikka ei hyvistä juustoista pääsisikään nauttimaan saatika Tsatsikista niin ruoka siellä on silti hyvää. Sain matkalta ihania uusia vinkkejä erilaisiin salaatteihin. Kreetalaiset lihapullat ovat taivaallisia samoin stifado, maidottomia tietenkin. Ja Suomessa voi jo aloittaa grillikauden, joka mahdollistaa monen moisten maidottomien herkkujen valmistuksen.